lauantai 25. toukokuuta 2013

(Kori)hullu täällä päivää!

Untitled

Huh tätä hulinaa taas. Esikoinen on ilmeisesti lopullisesti päättänyt, että päiväunet eivät ole hänen juttunsa. Meillä oli muutama aika tiukka päivä, kun otsalohkosta pyrki väkisin joku uloke törröttämään esikoisen kanssa päiväunista tapellessa. Pikkuveikkakin heräsi aina siihen touhuun ja lopputuloksena meillä oli kiukkuinen ja väsynyt äiti, hyperaktiivinen 3-vuotias ja puolen tunnin päikkärit nukkunut, väsynyt kuopus. Joissakin asioissa pitää vaan osata luovuttaa, kun tappelu ei enää hyödytä ketään. Lopulta en enää edes yrittänyt saada esikoista nukkumaan ja nyt meillä on ollut muutama vähän rauhallisempi päivä. Tämähän tietysti tarkoitaa myös sitä, että blogin päivitykseen ei meinaa löytyä aikaa, mutta sellaistahan se on. Pikkuveikankin päiväunet paranivat kummasti, kun naapurihuoneessa ei raivonnut ketään. Tällä mennään siis nyt.

Muuten meille kuuluu tavallista arkea. Kuraleikkejä, kärrykävelyitä tasoristeykselle, retkiä lähikauppaan jne. Yhtenä päivänä pelastimme avoimesta päiväkodista karkuteille lähteneen pikkutaaperon, jonka hoitaja oli pistäytynyt hetkeksi sisälle. Kai tästä saa nyt jonkun mitalin? Kauhuskenaariot syksyisestä töihinpaluusta valtaavat myös yhä enemmän ajatuksia, mutta yritän työntää niitä vielä taka-alalle. Ei se huolehtimalla parane ja kyllä siihen taas sopeudutaan, me kaikki. Ja se yksi tärkeä sana: RAHAA! Vihdoinkin taas rahaa tilille.

Untitled

Asiasta toiseen, mä olen jotenkin ihan pöpi mitä tulee koreihin ja erilaisiin rasioihin. Ne on kivoja ja niitä ei koskaan voi olla liikaa, sanoi mies mitä tahansa. Viime vuonna kokeilin ensimmäistä kertaa korin virkkausta Suuren käsityölehden ohjeella. Siitä tuli kiva, mutta jotenkin vähän lörppö. Nyt löysin sattumalta kaupasta Novitan kesäkäsityöt-lehden ja siinä oli Molla Millsin ihana korin ohje! Se oli tehty Novitan tuubi-langalla, jonka on vähän sellaista kengännauhaa muistuttavaa tuubia. Sillä sai aika jämäkän korin ja ohjeessa oli myös näppärä kahva, josta korin saa ripustettua roikkumaan. Mikä parasta, nämä korit ovat tosi nopeita tehdä. Minunkin taidoillani kori valmistui noin tunnissa ja olenkin niitä tehnyt jo 4 kappaletta. Pari meni veljen perheelle lahjaksi keksikipon ominaisuudessa ja 2 löysi paikkansa maustehyllyn reunalta. Rullasin ympäri keittiötä roikkuneet ruokalaput koreihin säilöön ja heti tuli paljon siistimpää. Mulla oli aluksi vähän vaikeuksia löytää tuota lankaa, mutta lopulta Kodin1-kaupasta sitä löytyi monessa eri värissä. Iso kerä (500 g) maksoi noin 20 euroa, mutta ainakin mun käsialalla siitä sai 4 koria, joten olen tyytyväinen.

Untitled

Tänään käytiin pelailemassa veljeni luona lautapelejä. Lapset pääsivät taas mummin ja papan luokse leikkimään. Viemisiksi tein valkosulaa-macademiacookieita ja uutena tuttavuutena Comfort of cooking-blogista bongattu toffeetäytteiset suklaacookiet, joihin on ripoteltu sormisuolahippusia päälle. Maistuivat, ylläri.

Toffeetäytteiset suklaakeksit

(n. 20-24 kpl)

1,2 dl sokeria
1,2 dl fariinisokeria
1,2 dl leivontamargariinia
1 kananmuna
1 tl vaniljasokeria
n. 3 dl vehnäjauhoja (vähän vajaa)
0,5 tl ruokasoodaa
6 rkl kaakaojauhetta
20-24 toffeetäytteistä suklaanappia, esim. Center (Cloetta)
Lisäksi:
n. 0,5 dl sokeria
1 rkl sormisuolaa/karkeaa merisuolaa

Sekoita sokeri, fariinisokeri, leivontamargariini ja kananmuna keskenään. Lisää joukkoon kuivat aineet: vaniljasokeri, vehnäjauhot, sooda ja kaakaojauhe. Laita taikinakulhon päälle kelmua ja siirrä jääkaappiin lepäämään n. 30 minuutiksi. Puolen tunnin kuluttua pyöritä taikinasta palloja (reilu 1 ruokalusikallinen taikinaa per pallo). Työnnä pallon sisään suklaanappi ja muotoile takaisin palloksi. Sulje saumakohta hyvin, sillä ainakin minulta valui osasta kekseistä vähän toffeeta ulos. Pyörittele pallot sokerissa ja aseta leivinpaperille. Paina palloja vähän litteämmäksi esim. lasin pohjalla. Ripottele lopuksi päälle hieman suolaa. Paista n. 190 asteessa 8-10 minuuttia.

Untitled

On taas luettu, oikein kaksin kappalein kirjoja. Sain loppuun Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjon, josta tykkäsin kovasti. Luin myös parissa illassa Anna-Leena Härkösen Onnen tunnin, joka oli nopealukuinen ja myös hyvä. Erilainen kuin mun yleensä lukemat kirjat, mutta hyvä lukukokemus silti. Suomalaisissa kirjoissa on yleensä aina se ongelma, että ne on pirun ahdistavia. Niissä käsitellään väkivaltaa, perheongelmia ja henkilöt on liian realistisia mun makuun. Mä pidän kirjoistani samanlaisina kuin leffoistakin: kevyinä, humoristisina ja viihdyttävinä. Luen mieluummin hömppää ja pidän oman mielen hyvänä, sori vaan, vaikka se ehkä tekeekin minusta sivistymättömän moukan. Välillä on kuitenkin avartavaa lukea muutakin.

  1. Mihail Bulgakov – Saatana saapuu Moskovaan
  2. Richard Bach – Lokki Joonatan
  3. Herman Hesse – Lasihelmipeli
  4. John Steinbeck – Eedenistä itään
  5. Risto Isomäki – Sarasvatin hiekkaa
  6. Peter Hoeg – Lumen taju
  7. Stieg Larsson – Miehet, jotka vihaavat naisia
  8. Anna-Leena Härkönen - Onnen tunti
  9. Carlos Ruiz Zafón - Tuulen varjo
  10. John Irving - Garpin maailma
  11. Paulo Coelho - Alkemisti
  12. Umberto Eco – Ruusun nimi
  13. Frank MacCourt - Seitsemännen portaan enkeli
  14. Georg R. R. Martin - A Dance With Dragons
  15. Thomas Hardy - Tess of the D'Ubervilles
  16. J. K. Rowling - Paikka vapaana

Vuosi 2013, kirjoja luettu: 14

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Äitienpäivän viettoa

Untitled

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja äidinmielisille! Minä olin tänä aamuna jostain syystä pirteä kuin peipponen, vaikka olisin kerrankin saanut hyvällä omallatunnolla jatkaa unia. Heräsimme kuuden maissa, mutta esikoispoika antoi minulle maailman parhaan äitienpäivälahjan ja nukkua posotti yli kahdeksaan! En edes muista milloin tällainen ihme on edellisen kerran tapahtunut. Aamulla pöydällä odotti hieno ruusuruukku ja levy Fazerin tummaa vadelma-suklaamoussesuklaata. Oli muuten hyvää :) Kukka ei niinkään tullut yllätyksenä, sillä esikoinen eilen iltasadun aikaan kysyi yhtäkkiä, että "Missä äitin hieno kukka on? Se kukka, joka ostetiin, kun äiti oli kuntosalilla ja isi vei sen sitten sisään." Poika oli niin innoissaan kukasta, ettei malttanut olla hiljaa :)

Aamu sujui mukavan rauhallisissa merkeissä. Mies ja kuopus touhusivat omiaan, esikoinen nukkui ja minä sain kerrankin täyden kokkausrauhan. Esivalmistelin äitienpäivälounasta, jotta ehtisimme ennen lounasta vielä ulkoilemaan. Kiire tuli silti, mutta ruoka saatiin lähes ajoissa pöytään :) Meillä oli tänään ruokalistalla tällaista:

  • Marinoidut munakoisoviipaleet (ohje Italialainen keittokirja, Mamman parhaat herkut (Gummerus)) (esivelmistelut voi tehdä etukäteen)
  • Tomaatti-yrttibruchettaa ja ciabattaa (ohje Italialainen keittokirja, Mamman parhaat herkut (Gummerus)) (esivelmistelut voi tehdä etukäteen ja ciabatta edellisenä iltana)
  • Täytetyt kananrintakääryleet, keitettyjä perunoita (ohje Italialainen keittokirja, Mamman parhaat herkut (Gummerus))
  • Suklaafondantit ja päärynäjäätelöä (Pitää aloittaa 6-24 h etukäteen!)

Monet näistä ruoista pystyi esivalmistelemaan jo aikaisemmin ja käytin tosiaan aamun siihen. Jatkoin eilen illalla aloitettua Ciabattaa ja valmistelin tomaattiseokset bruchettaa ja munakoisoviipaleita varten.

Ciabatta ei muuten mennyt ihan nappiin. Luulisin, että ohjeessa oli jotain vikaa, sillä vaikka miten päin pyörittelin taikinaa, siinä oli liikaa jauhoja ja liian vähän nestettä. Lopputulos oli kuivaa jauhomurua, josta ei saanut millään ilveellä taikinaa. Lopulta lisäsin vettä (esitaikinaan) ja vähensin jauhoja varsinaisesta taikinasta. Ohjeessa mitat ovat sen mukaan, miten sen itse tein, mutta kannattaa olla itsekin tarkkana ja vähän tunnustella mikä määrä tuntuu sopivalta. Ajattelin laittaa ihan mielenkiinnosta Gummerukselle asiasta viestiä, sillä haluaisin tietää oliko vika tekijässä vai ohjeessa. Tokkopa vastaavat, mutta ainakin tulee yritettyä. Tällaiset virheet ovat mielestäni aika harmillisia ja minultakin meni puoli kiloa vehnäjauhoja ja parikymmentä arvokasta minuuttia hukkaan. Lopputulos oli kuitenkin lopulta herkullinen, joten ei jäänyt onneksi harmittamaan :)

Kaikista ruoista tuli muutenkin tosi herkullisia. Harvemmin tuleekaan kokattua näin montaa eri sorttia, mutta ihan kiva kokeilla joskus tällaistakin. Pojat eivät niin ruoasta välittäneet, mutta ciabatta kyllä maistui. Olisi varmaankin pitänyt tehdä makaronilaatikkoa pojille ;) Loppupäivä kulutettiinkin sitten pyöräreissulla. Kävimme molemmissa mummoloissa pyörällä ja veimme äitienpäiväkukat ja kortit. Reissu oli hauska, vaikka välillä meinasi tahti vähän hidastua. Matkaa tuli 32 kilometriä, joten ihan hyvä puristus (minulle)! Tosin ei varmaan tämäkään pyöräily riittänyt kuittaamaan kaikkea tämän päivän herkuttelua :P Ensimmäisessä mummolassa saimme vielä mansikkamousse-kakkuakin, joten kyllä oli energiaa, millä polkea. Esikoinen valitsi mummeille itse kukat, päivänkakkarat :P Mikään neuvottelu ei saanut häntä muuttamaan mieltään, joten päivänkakkarat mummeille siis!

Tämä viikko on muutenkin ollut monella tapaa mukava, vaikka etäisesti muistan aika monta turhatumisen kyyneltä ja kiukkuavaa taaperoa, puhumattakaan klo. 5 herätyksistä. On kuitenkin ollut sen verran monta mukavaakin juttua, että fiilikset jäävät kuitenkin plussan puolelle. Alkuviikosta kävin elämäni ensimmäisillä me&i-kutsuilla (tuhlasin hieman liikaa...), löysin uudet ihanat ulkoilukengät (Ecco <3) ja hankin kuntosali-jäsenyyden (2 salikäyntiä jo takana!). Eilenkin meillä oli kiva päivä. Kävimme aamulla lettubrunssilla miehen veljen perheen luona. Aluksi syötiin suolaisia lettuja, joiden täytteenä oli mm. ravunpyrstöjä, mätiä ja creme fraichea. Jälkiruoaksi oli makeita lettuja ja lempparitäytteeni oli ehdottomasti banaani, kinuskikastike ja vaniljajäätelö. Täytyy kokeilla kotonakin :) Iltapäivällä teimme pyöräretken naapurikuntaan, josta löysimme hienon tasoristeyksen poikien iloksi. Sellaista siis tänne. :)

Tässä vielä reseptit itselle muistiin:

Untitled

Ciabatta

(2-3 isoa leipää)

Biga (esitaikina)
450 g vehnäjauhoja
1 1/4 tl kuivahiivaa
n. 2-2,5 dl kädenlämpöistä vettä

Taikina
4 dl kädenlämpöistä vettä
4 rkl kädenlämpöistä maitoa
n. 500 g vehnäjauhoja
1 pussi kuivahiivaa
2 tl suolaa
3 rkl oliiviöljyä

Tässä leivässä biga eli esitaikina valmistetaan edellisenä iltana, joten hetken mielijohteesta ei tätä leipää voi tehdä! Biga valmistetaan näin: siivilöi jauhot kulhoon (no en kyllä siivilöinyt, kun en halunnut lisää tiskiä). Sekoita joukkoon hiiva ja tee jauhojen keskelle kuoppa. Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja kaada se kuoppaan. Sekoita taikinaksi. Kumoa taikina sitten jauhotetulle työtasolle ja vaivaa 5 minuuttia. Taikinan pitäisi olla lopuksi tasaista ja notkeaa. Muotoile taikinasta pallo ja peitä se kostealla puhtaalla pyyhkeellä. Jätä lämpimään kohoamaan 12 tunniksi.

12 tunnin kuluttua, lämmitä vesi-maitoseos kädenlämpöiseksi. Sekoita bigaan vähitellen vesi-maitoseos lusikalla/puulusikalla. Hämmennä sitten käsin joukkoon jauhot ja hiiva, vähän kerrallaan. Sekoita lopuksi käsin joukkoon suola ja öljy. Taikinan pitäisi olla hyvin kosteaa, joten kannattaa olla tarkkana jauhojen kanssa ja lopettaa niiden lisääminen tarvittaessa aiemmin. Peitä taikina sitten kostealla pyyhkeellä ja jätä lämpimään paikkaan kohoamaan 2 tunniksi.

Jauhota uuninpelti (itse laitoin väliin kyllä leivinpaperia). Jaa taikina pellille lastan tai lusikoiden avulla. Jos teet 3 leipää, tarvitset varmaankin 2 peltiä. Minä tein ajanpuutteessa vain 2 leipää, jolloin niistä tuli aika mahtavan kokoisia. Älä litista taikinaa, vaan muotoile jauhotetuilla käsillä taiknoista suorakulmaiset pötköt. Jauhota pötköjen pinta jauholla ja jätä kohoamaan 30 minuutiksi. Paista kohonneita leipiä 220 asteessa 25-30 minuuttia, kunnes kuori on kullanruskea ja leivät kuulostavat koputettaessa ontoilta.

Untitled

Marinoidut munakoisot

1-2 munakoisoa
3 tomaattia
1 valkosipulin kynsi
1/4 nippu persiljaa
2 rkl oliiviöljyä, lisäksi voiteluun
suolaa
pippuria

Huuhtele munakoisot ja viipaloi ne 0,5-1 cm:n paksuisiksi viipaleiksi. Suolaa viipaleet ja laita lävikköön valumaan n. tunniksi.

Poista tomaateista siemenet ja kuutio malto pieniksi paloiksi. Silppua persilja. Kuori valkosipuli ja raasta se pieneksi. Sekoita tomaatit, persilja ja valkosipuli keskenään. Lisää suolaa ja pippuria maun mukaan ja sekoita vielä joukkoon 1-2 rkl oliiviöljyä. Laita jääkaappiin marinoitumaan (tämän työvaiheen voi hyvin tehdä etukäteen, vaikka aamulla tai miksei edellisenä iltana).

Taputtele munakoisoviipaleet talouspaperilla kuiviksi ja asettele pellille leivinpaperin päälle. Voitele oliiviöljyllä ja paista viipaleita uunissa 200 asteessa 5 minuuttia. Käännä viipaleet, voitele toisetkin puolet öljyllä ja paista vielä toiset 5 minuuttia. Sivele kypsiin viipaleisiin tomaattiseosta ja pinoa viipaleet pieniksi keoiksi tarjoilua varten.

Untitled

Yrtti-tomaattibruchetta

3 tomaattia
0,5 puntti basilikaa
1 valkosipulin kynsi
1,5-2 rkl oliiviöljyä
1 rkl tuoretta persiljaa
1/2 tl tuoretta oreganoa
6 pientä viipaletta ciabattaa tai muuta leipää
suolaa
pippuria

Poista tomaateista siemenet ja leikkaa malto pieniksi kuutioiksi. Suikaloi basilikanlehdet. Kuori ja raasta valkosipuli. Silppua persilja ja oregano. Sekoita kaikki aineet keskenään ja jätä jääkaappiin tekeytymään (tämän työvaiheen voi tehdä hyvissä ajoin etukäteen!). Voitele leipäviipaleet tilkalla oliiviöljyä ja paahda leivät uunissa grillivastuksen alla (n. 5-10 minuuttia). Levitä yrtti-tomaattiseos leiville ja eikun syömään.

Untitled

Täytetyt kanakääryleet

4 kanafilettä
4 ohutta kinkkuviipaletta
4 viipaletta juustoa (Valion luostari)
4 parsatankoa (keitettynä)
pari rkl vehnäjauhoja
voita/margariinia ja öljyä paistamiseen
suolaa
pippuria

Keitä aluksi parsat: napsaise pois puumainen tyvi, kuori parsat nupusta alaspäin ja laita sitten kiehuvaan veteen. Keitä 5-7 minuuttia riippuen parsan paksuudesta. Voit maustaa veden suolalla (1-2 tl). (Tämänkin vaiheen voi tehdä etukäteen!)

Sitten valmistellaan kana. Jos broilerifileet ovat paksuja, painele niitä muovikelmun välissä litteämmiksi (esim. kaulimella). Sopiva paksuus on n. 8 mm. Suolaa ja pippuroi fileet. Laita sitten jokaisen fileen päälle yksi kinkkuviipale, sen päälle yksi juustoviipale ja lopuksi vielä parsatanko. Kääri fileet rullalle ja solmi narulla kiinni. Myös cocktail-tikut toimivat riittävän hyvin. Minä pääsin kokeilemaan uusia silikonisia paistinauhojani ja ne toimivat tässä erinomaisesti. Pyöräytä sen jälkeen kanarullat vehnäjauhossa ja lisää vielä suolaa ja pippuria. Kuumenna paistinpannussa öljyä ja voita/margariinia. Lisää kanakääryleet ja paista n. 15 minuuttia. Kääntele usein, että kanat varmasti paistuvat joka puolelta kypsäksi. Minulla oli vähän vaikeuksia tuon kypsyyden kanssa ja ensi kerralla taidan kokeilla vielä laittaa kanat lopuksi uuniin.

Suklaafondantit
Resepti Aamulehden sivuilta

Suklaafondantit

(7 kpl)

120 g tummaa suklaata
85 g leivontamargariinia
2 kananmunaa
2 keltuaista
4 rkl sokeria
½ dl vehnäjauhoja

Voitele muffinssipellistä 7 koloa ja jauhota ne tomusokerilla (ota siivilä avuksi). Sulata suklaa, lisää leivontamargariini ja sekoita. Lisää kananmunat yksitellen koko ajan sekoittaen. Vatkaa keltuaiset ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vaahto suklaaseokseen vähän kerrallaan varovasti nostellen. Siivilöi jauhot taikinaan ja sekoita varovasti. Jaa taikina muffinssipellin koloihin (n. 3/4 täyteen). Peitä vuoka kelmulla ja nosta ne jääkaappiin 6–24 tunniksi. Kun olet valmis paistamaan fondantit, ota kelmu pois ja paista 200 asteessa keskitasolla n. 12 minuuttia.

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Nopeaa arkiruokaa: kana-basilikapasta aurinkokuivatuilla tomaateilla

Kana-basilikapasta

Tässä helppo ja nopea kanapastan ohje! Tosin lapset (tai esikoinen ainakin) olivat sitä mieltä, että aurinkokuivatut tomaatit eivät ole syömäkelpoisia. Itse rohkenen olla eri mieltä :P Alkuperäinen ohje löytyi The confused homemaker-blogista. Minä tykkäsin kyllä tosi kovasti. Jotenkin aurinkokuivattujen tomaattien syöminen on viime aikoina unohtunut, mutta nyt kun söin niitä tässä pastassa, niin varmasti tulen jatkossa syömään niitä jatkuvasti. Ensi kerralla taidan laittaa tomaatteja ehkä tuplamäärän! T: Hurahtanut

Kana-basilikapasta

n. 300 g broilerin suikaleita
2 rkl öljyä
0,5 tl suolaa
pippuria
1-2 (puna)sipulia
3 valkosipulin kynttä
1 ruukku basilikaa
1 prk (140 g) aurinkokuivattuja tomaatteja TAI ENEMMÄN
n. 8 dl pastaa (keittämättömänä)
1 limetti (tai 0,5 sitruunan mehu)
juustoraastetta maun mukaan

Laita ensiksi pastavesi kiehumaan ja keitä pasta ohjeen mukaan. Kuumenna sitten 2 rkl öljyä (itse otin öljyt aurinkokuivattujen tomaattien purkista) paistinpannulla. Paista kanasuikaleet kypsiksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Silppua sipuli ja raasta valkosipuli, ja lisää ne kanan joukkoon. Muista sekoittaa! Kuullota hetki. Silppua basilikan lehdet pienemmiksi ja laita nekin kanan joukkoon (voit säästää osan lehdistä koristeiksi). Lisää lopuksi aurinkuivatut tomaatit (niitä voi pilkkoa vähän pienemmiksi, jos ovat isoja niinkuin minulla). Paista hetki ja kaada sitten koko komeus isoon kulhoon. Kaada joukkoon myös keitetty pasta (ja myös tilkka pastavedestä, niin sekoittuvat paremmin). Purista päälle limetin mehu ja raasta päälle juustoraastetta.

---
Tulipa muuten kokeiltua sitä cakepop-vuokaa viime viikonloppuna. Ei mennyt _ihan_ niinkuin siellä kuuluisassa Strömsössä. Pingu proudly presents, TADAA:

Untitled

Voi mitä kauniita pyör... eikun hetkinen, puolipallon muotoisia popseja.

Untitled

Ja lopputuloksena, vasemmalta oikealle päin: valkoinen kärpässieni, kukkapopsi, kummitus, auton rengas ja Death star.

Täytyy yrittää jotain toista ohjetta ensi kerralla. Ohjeen vaihtaminen ei kyllä valitettavasti auta näihin minun koristelutaitoihini! :D

torstai 2. toukokuuta 2013

Indonesialainen pyttipannu: Nasi goreng

Untitled

Vappu tuli, vappu meni. Isäkuukausi tuli, isäkuukausi meni. Nyt siis vietetään taas arkea meidän perheessämme :)

Olemme jotenkin olleet niin kiireisiä tämän arkeen paluun kanssa, etten ole ehtinyt suunnitella, saati sitten tehdä viikon ruokia valmiiksi. Nyt ollaankin menty vähän kädestä suuhun -periaatteella (niin kai se syöminen yleensäkin tapahtuu? ;)). Tällä viikolla on syöty einesnugettejakin ja vapun kunniaksi tietysti nakkeja. Jonain päivänä kokkasin tällaista nopeaa "pyttipannua". Ohje on kotitalousopettaja-äidiltä saamastani kirjasta Ruokamatka Aasiaan (Liisa Ketola, Aura Liimatainen, Heikki Riipi). Kirjassa kerrotaan eri Aasian maiden kulttuurista ja sekaan on ripoteltu ruokaohjeita. Tämä resepti on taas vähän muokattu kaapista löytyneiden ainesten perusteella. Alkuperäisessä ohjeessa oli lisänä myös chiliä ja katkarapuja. Nasi gorengissa on ideana, että edellisen päivän tähderiisistä tehdään ruokaa sekoittamalla siihen mitä kaapista sattuu löytymään: katkarapuja, lihaa, kanaa, munaa, kasviksia... Oli tosi hyvää. Koko perheelle maistui! Munakasta olisi saanut olla melkein enemmänkin. Ehkä ensi kerralla teen kaksi munakasrullaa. :)

Nasi goreng

2 dl (keittämättömänä) jamiini- ja basmatiriisin sekoitusta
vettä riisin keittoon, pakkauksen ohjeen mukaan
2 kananmunaa
3 rkl öljyä
300-400 g broilerin suikaleita
1 paprika
1-2 sipulia
3 rkl soijakastiketta
1,5-2 rkl fariinisokeria
(persiljaa tai rucolaa)

Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan. Riko kananmunat ja vatkaa kevyesti. Kuumenna 1 rkl öljyä pannulla ja paista munista ohut munakas. Halutessasi voit maustaa munakkaan ripauksella suolaa. Kääri munakas lopuksi rullalle ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi. Pilko sitten sipuli silpuksi ja paprika pieniksi suikaleiksi. Kuumenna loput öljystä pannulla ja kuullota paprika-sipuliseikoitusta hetken aikaa. Lisää sitten broilerinsuikaleet ja paista koko ajan sekoittaen muutaman minuutin ajan. Lisää joukkoon riisi ja mausta soijakastikkeella ja fariinisokerilla. Tarkista kanan kypsyys ja paista, kunnes se on kypsää. Koristele valmiit annokset munakassuikaleilla ja vaikka persiljalla tai rucolalla.

---
Isäkuukausi lopeteltiin pohjanmaanreissulla, jossa olimme miehen mummun hautajaisissa. Oli muuten aika mielenkiintoista olla kirkossa siunaustilaisuudessa kahden energisen lapsen kanssa :P Vaikka meitä lohduteltiin sillä, että lapsista saa kuulua ääntä, niin silti välillä meinasi hävettää. Tuo kävi ihan urheilusuorituksesta. Tilaisuus huipentui siihen, kun vanhempi poika alkoi kommentoida papin saarnaa: "Kyllä kyllä! Juuri niin! Joo, aivan niin", niin että kirkko raikui. Tästä pikkuveikka innostui niin paljon, että alkoi taputtaa kovaäänisesti. Tunnelma oli vähän niin kuin jossain baptistikirkossa vai mitä ne ovatkaan, joissa lauletaan gospel-lauluja ja huudetaan halleluuja.

Lopulta kaksikko rauhoitettiin rusinoilla ja etupenkistä kuului enää tyytyväinen maiskutus. Lattia olisi ehkä pitänyt siivota tippuneista rusinoista, mutta jotenkin se unohtui... :P

Reissu oli kuitenkin hauska, jos ei oteta huomioon sitä, että kyseessä olivat kuitenkin hautajaiset. Olimme kaksi yötä hotellissa ja kävimme tietysti myös Seinäjoen juna-asemalla ihastelemassa junia. Pojat innostuivat paljon pendolinoista ja diesel-veturista, joita tästä meidän kotimme ohi harvemmin (tai ei koskaan) ajelee. Kotimatkalla kävimme vielä miehen äidin lapsuudenkodilla, joka siis on tyhjillään oleva maatila. Olen aina pitänyt historiasta ja vanhoista taloista, joten oli hauska käydä kurkkaamassa maatilaa ja kuvitella minkälaista elämää mummi on siellä lapsena viettänyt. Isoveikkakin oli innoissaan ja kovasti kyseli, että oliko mummilla lapsena eläimiä. Lehmiä, lampaita ja possujakin kuulemma oli jossain vaiheessa.

Pohjanmaan reissulla löysin kirjakaupasta pari kivan oloista keittokirjaa:

Untitled

Kotimatkalla pysähdyimme Ideaparkissa ja sattumalta löysimme sieltä kokkikaupan nimeltään Iloinen keittiö. Mukaan tarttui kaikenlaista pientä isoveikan tulevia 3-vuotissynttäreitä ajatellen. Olisin kyllä saanut tuolla enemmänkin aikaa (ja rahaa) kulumaan, mutta oli pakko jatkaa matkaa kotiinpäin.

Untitled

Ai niin, Kirjan ja ruusun päivänä viime viikolla kävin taas kirjaostoksilla. Olen juuri aloittanut lukemaan tota Tuulen varjoa ja ainakin alku vaikuttaa lupaavalta.

Untitled

Hetkinen! Tuonne väliinhän on hypännyt yksi äidiltäkin lainattu kirja. Yritti mokoma loikkari uskotella, että olen ostanut noin monta kirjaa! Kaksi ostin ja Jarrusukat tuli kaupanpäälliseksi. :)

Taas tulee yksi kirja lisää luettuihin kirjoihin: The age of miracles (Karen Thompson Walker). Tässä katastrofikirjassa maapallon pyöriminen hidastuu tuntemattomasta syystä ja se aiheuttaa kaikenlaisia ongelmia: vuorokaudet pidentyvät, kasvit eivät enää selviä, tulee maanjäristyksiä, lumipyryjä ja myös sosiaalisia ongelmia, kuten erimielisyyksiä siitä, eletäänkö kellon vai valoisan ja pimeän ajan mukaan. Kirjan tapahtumat kerrotaan teini-ikäisen Julian näkökulmasta. Kirja oli ihan viihdyttävä ja sen tunnelma oli tavallaan sellainen kuin voisi kuvitella olevan silloin, kun hitaasti etenevä luonnonkatastrofi iskee. Kirjaa lukiessa tuli jännä odottava tunnetila ja kirjassa koko ajan pedattin jotain suurta ja mullistavaa tapahtuvaksi. Mitään suurta loppuhuipennusta ei kuitenkaan tullut, vaan kirja oli aika tasapaksua kerrontaa alusta loppuun asti.

Untitled

Vuosi 2013, kirjoja luettu: 12